Luonto vaikuttaa terveyteemme, vaikka Suomessa luonto on läheinen osa elämäämme ja silti nykypäivänä jollain tapaa kaukainen. Välillä huomaan keskusteluista, että kuinka pahasti olemme etääntyneet luonnosta. Pahimmillaan kuvittelemme, että elämme jonkinlaiset suojakuvun alla eikä ilmastonmuutos Suomeen vaikuta (näin erittäin kärjistetysti). Tämäkin kyllä täysin luonnollinen reaktio, suojata itseään isolta ja pelottavalta asialta, joka saattaa ahdistaa ja pelottaa.
Pihkalan ym. vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa, että 76% nuorista koki surua luonnonmonimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. Nuoriso kokee huolta tulevaisuudestaan ja kokee ilmastoahdistusta. Pitäisikö meidän aikuisten luoda toivoa heille ja myös itsellemme? Voisiko yksi keino uudenlaiseen ajattelutapaan olla katsomalla niitä positiivisia vaikutuksia, joita luonnolla on terveyteemme. Käännettäisiin keskustelu siihen suuntaan, mitä meillä on ja mitä meidän tulee suojella siitä, kuinka toivoa ei ole.
Luonto terveydenedistäjänä
Luonnon vaikutusta terveyteen on tutkittu eri näkökulmista useamman kymmenen vuoden ajan ja onkin saatu tuloksia, kuinka luonnolla on positiivinen vaikutus mielialaamme ja terveyteemme. Onhan selkeään, että lähtiessäsi metsään ulkoilemaan liikut enemmän kuin sisällä aikaa viettäessä. Raitis ilma tekee hyvää keuhkoille ja luonnossa oleskelun on todettu laskevan sydämen sykettä. Luonnossa oleskelu laskee stressitasoa. Pitkäaikaisen stressin tiedetään vaikuttavan erilaisiin sydän- ja verisuoni sairauksiin, sekä verensokeriarvoihin. Luonnossa oleskelu tarjoaa vastalääkettä hektisen arjen aiheuttamalle jatkuvalle stressille. Hetkellinen pysähtyminen luonnon äärelle antaakin mahdollisuuden keholle ja mielelle palautua.
Tutkimusten valossa luonnossa oleskelulla ja liikkumisella on vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hyötyjä saadaan säännöllisen käytön myötä ja tämän vuoksi luontoalueiden tulisi olla helposti saavutettavissa ja hyvin suunniteltuja. Terveyshyödyt kuitenkin ovat pääosin ennalehkäiseviä sekä ylläpitäviä vaikutuksia. Tietoa luonnon vaikutuksista sairauksien hoitoon on vähän.
Luonnon vaikutus elämääni
Henkilökohtaisesti luonto on aina ollut tärkeä ja iso osa elämääni ja luonnon merkitys on vain korostunut erilaissa stressaavissa elämäntilanteissa. Kun on ollut kiire töissä tai opinnoissa, kun työttömyys tai puoliso tai ties mikä stressaa, olen ”paennut” luontoon, siellä saan tarvitsemani pysähdyksen ja rauhan.
Muutama vuosi sitten muutimme maalle. Lähelle palveluita, mutta alueelle, jossa ei ole katuvaloja ja tiet ovat hiekkateitä. Täällä olen oppinut uudella tavalla arvostamaan luontoa, sen vaikutuksia omaan vointiini ja mielialaani. Nautin aamukahvini linnunlaulua kuunnellen ja iltaisin ulkoilutan koirat viimeistä kertaa tähtitaivasta ihaillen.
Luonto osana toimintaani
Tästä kaikesta heräsikin ajatus, kuinka voisin hyödyntää luontoa osana työtäni, osana yritystoimintaani? Voisinko jotenkin saada luonnon ja rakkaat hevoseni osaksi muidenkin elämää, helpottamaan hetkeksi kiirettä ja rauhoittumaan. Tämä johtikin siihen, että lähdin opiskelemaan GreenCare menetelmiä sekä hevosavusteista ryhmätoimintaa, jotta voisin hyödyntää näitä rakastamiani luontoelementtejä osana ryhmä- ja työpajatoimintaani. Näitä elementtejä hyödynnän myös osana ympäristötunneryhmiäni. Ota ihmeessä yhteyttä, jos kiinnostuit niin suunnitellaan teidän porukalle täysin erilainen ja ainutlaatuinen työpaja ilmastonmuutokseen ja hoitotyöhön liittyen.
Lähteet
- Pasanen, T., Tyrväinen, L., Korpela, K. 2014. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology: Health and Well-Being 6(3): 324-346.
- Mitchell, R., Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. The Lancet 372:1655–1660
- de Vries, S., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., & Spreeuwenberg, P. 2003. Natural Environments—Healthy Environments? An Exploratory Analysis of the Relationship between Greenspace and Health. Environment and Planning A: Economy and Space, 35(10), 1717–1731. https://doi.org/10.1068/a35111
- Gascon, M., Triguero-Mas, M., Martínez, D., Dadvand, P., Forns, J., Plasència, A., & Nieuwenhuijsen, M. J. (2015). Mental health benefits of long-term exposure to residential green and blue spaces: a systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 12(4), 4354–4379. https://doi.org/10.3390/ijerph120404354
- Maas, J., Verheij, R. A., de Vries, S., Spreeuwenberg, P., Schellevis, F. G., & Groenewegen, P. P. (2009). Morbidity is related to a green living environment. Journal of Epidemiology and Community Health (1979), 63(12), 967–973. https://doi.org/10.1136/jech.2008.079038
- Siira, J., Palomäki, K. 2016. Kehon viisaat viestit. Kirjapaja.
- Lipponen M, Hallikainen V, Kilpeläinen P. Effects of Nature-Based Intervention in Occupational Health Care on Stress – A Finnish Pilot Study Comparing Stress Evaluation Methods. J Multidiscip Healthc. 2022;15:577-593 https://doi.org/10.2147/JMDH.S353168
- Pihkala , P , Julia , S & Jylhä , K M 2022 , Nuorten ilmastoahdistus ja ympäristötunteet . julkaisussa T Kiilakoski (Toimittaja) , Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021 . Julkaisuja , Nro 237 , Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, opetusja kulttuuriministeriö , Helsinki , Sivut 95-116 .
- Ulrich, R.S., R.F. Simons, B.D. Losito, E. Fiorito, M.A. Miles, and M. Zelson. 1991. Stress Recovery During Exposure to Natural and Urban Environments. Journal of Environmental Psychology 11, 3:201-230.
- Tyrväinen, Liisa, Lanki, Timo, Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 134(13):1397-403
- Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S., & Frumkin, H. (2014). Nature and Health. Annual Review of Public Health, 35(1), 207–228. https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443
- Vähäsarja, V. 2014: Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvottaminen. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a210.pdf