Joulun rauhaa, joulun taikaa, mielenrauhaa, kulutusjuhlaa, hillitöntä syömistä ja hektistä sukulointia vai mitä joulu on?
”Miksi toivoisin mä kultaa
Joulunrauhaa
Lisää turhaa rihkamaa
Toisko nuo tuon levonhetken
Armahduksen kaltaisen
Mä toivon vain, vain jouluntaikaa
Et sydän ois ees hetken aikaa huoleton
Ja joulu tois tuon hetken toivon
Jos myötä tuon yötuulen lauhan
Joulu tois taas mielenrauhan rahtusen
Maailmaan sekavaan”
Kauan sitten…tai no kymmenisen vuotta sitten kuulin Jarkko Aholan laulamana joulunrauhaa nimisen kappaleen. Tuolloin elämäni oli kauhean hektistä ja monellakin tapaa erilaista, kuin nykyään. Silloin kaipasin jouluksi vain hetkeä rauhaa, hetken hengähdystä kaikesta sen hetkisestä elämästäni. Vuodet kuluivat ja edelleen jouluisin tykkään kuunnella tuota kappaletta, enää vaan en niin kaipaa sitä rauhaa, sillä minulla on sitä elämässäni muutenkin.
Mitä joulu sitten minulle on?
Mitä joulu minulle on, mitä tutkija, ilmastotiedehippi, väitöstutkimusta tekevä jatko-opiskelija tekee jouluna? Tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuosiin, olen joulun lomalla. Viimeiset ties kuinka monta vuotta olen jouluna ollut töissä, en välttämättä koko joulua, mutta osittain ainakin. Sairaanhoitajana, jouluisin tuppaa joutumaan töihin…tai minun tapauksessani se oli vapaaehtoista, omalla tavallaan jouluisin oli hauskaakin olla töissä.
Mutta mitä joulu sitten on minulle? Joulu on aikaa läheisten kanssa, joulu on aikaa rauhoittumiseen ja lepoon. Mutta voiko ilmastonmuutosta unohtaa jouluksi? Kyllä voi, vaikka voihan sen muistaa esimerkiksi miettimällä omaa kulutustaan joulunaikaan? Mitkä lahjat ovat tarpeellisia ja paljonko lahjoja tarvitsee ostaa?
Mutta turhaa syyllistämistä ja syyllistymistä pitää välttää. Itse en tänä vuonna ostanut joululahjoja, joitain lahjoja tein itse. Tein ystävälle gluteenitonta piparkakkutaikinaa (saivat perheen kesken leipoa piparkakut ja näin myös yhteistä puuhaa perheen kesken), puoliso on saanut joulukalenterin muodossa lahjakortteina erilaisin itsetoteutettaviin elämyksiin, kuten ”turistipäivä Kuopiossa” ja muutamille läheisille olen tehnyt jalkakylpypommeja.
Joululahjoja voi siis tehdä itse, antaa lahjaksi aineettomia lahjoja ja elämyksiä. Antaa lahjaksi palveluksia, kuten tallinpitäjälle lupauksen heinänjaosta. Kasvisruokailevaa (tai kala-allergista) ystävää voit muistaa rasiallisella porkkalaa joulukalan ”korvikkeena”. Ideoita on vaikka kuinka paljon. Laitan vielä loppuun muutamia linkkejä ja vinkkejä kestävämpään jouluun.
Tässä on minun lahja itselleni, hiljainen metsä tämän karvakorvan selästä katsottuna.
Vinkkejä itsetehtyihin lahjoihin ja jouluherkkuihin
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt_kotona/vinkit_kestavampaan_jouluun
https://chocochili.net/2016/12/porkkanalohi/
https://palasiaarjestani.vaikuttajamedia.fi/2019/01/07/diy-pyykkietikka-ja-jalkakylpypommit/
